Kalle Hjerppe on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tekoälyn ja digiasioinnin kehittämispäällikkö. Hän kertoo Edelläkävijä-sarjassamme, miksi sosiaalihuollon tekoälykirjaukset levisivät kentälle nopeammin kuin monet muutoshankkeet.

Kerro taustastasi ja nykyisestä työstäsi
Toimin Varhalla kehittämispäällikkönä ja keskityn tekoälyn ja digiasioinnin kehittämiseen kokonaisuutena. Tehtävänkuvani on lavea ja löyhästi määritelty. Siitä seuraa sekä vapautta että haasteita. Pyrin ohjaamaan projekteja samaan suuntaan, priorisoimaan toimintaa ja hahmottamaan tulevaa tekemistä. Lisäksi johdan verkostoja ja toimin projektipäällikkönä.

Työskentelin aiemmin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) ICT-arkkitehtina, josta siirryin sote-muutoshankkeen projektipäälliköksi. Taustani on konsultoinnissa, jossa olin mukana monella toimialalla. Koulutukseltani olen tietojenkäsittelytieteiden maisteri ja väittelin hiljattain tekniikan tohtoriksi tietosuojan toteuttamisesta ohjelmistotekniikassa.

Mihin tekoälyä hyödynnetään Varhalla?
Tyksillä on pitkä kokemus koneoppimisesta esimerkiksi radiologiassa ja PET-keskuksessa. Aurian tietopalveluissa kehitetään myös omia malleja. Kielimallien osalta kehityksemme kulkee saman suuntaisesti kuin muualla Suomessa. Teemme tekoälykirjauksia, tulkkausta ja hallinnon tukiälyä. Suunnitteilla on asiakasohjauksen tekoälyistäminen, joka etenee tämän vuoden aikana.

Pisimmällä olemme sosiaalihuollon tekoälykirjauksissa. Reilun vuoden aikana yli 500 ammattilaista on tehnyt yli 50 000 kirjausta. Varhalle ja Satakunnan hyvinvointialueelle myönnettiin juuri Sitran rahoitus käytön laajentamiseksi. Tästä olen innoissani, sillä tekoälyavusteiset kirjaukset helpottavat oikeasti ammattilaistemme työtä.

Mikä oli ratkaisevaa onnistumisessa?
Jo pilottijaksolla kentällä oli suuri imu ja kysyntä ratkaisujen ensimmäisille versioille, vaikka ne olivat vielä laadullisesti kaukana nykyisistä. Digimuutos on helppoa, kun se on toivottu. Tartuimme myös oikeaan käyttötapaukseen. Tavoitteenamme on käytön kymmenkertaistaminen vuoden 2027 loppuun mennessä.

Mikä ei ole mennyt putkeen ja mitä siitä opittiin?
Suuria epäonnistumisia ei onneksi ole ollut. Pieniä saisi olla enemmänkin, sillä ne varmistavat osaltaan laatua. Sisällölliset syyt viivästyttävät kansalaisten chatbottia ja sisäisten ohjeiden hakukonetta. Molemmissa projekteissa tulkitsin olevan samaa kitkaa eli pohjadokumenttien sekavuutta ja hajanaisuutta. Pilvisiirtymähanke on hyvä mahdollisuus kohentaa tiedonhallintaa.

Tekoälykehittämistä ovat hidastaneet myös viivästyneet sopimusneuvottelut, sillä toimittajahankintaketjut ovat pitkiä, ja AI-erityislainsäädännön opettelu vie aikaa. On myös kynnys päästä toisiokäyttöön kehitetystä ratkaisusta ensiökäyttöön lääkinnällisten laitteiden sääntelyn piirissä.

Miten itse hyödynnät tekoälyä työssäsi?
Asiantuntijatyössä tekoäly soveltuu parhaiten tukiälyksi. Suurin hyöty on osaamisen laajentamisessa. Syvällisesti tuntemissani asioissa en saa kielimallista enempää irti kuin Googlessa. Täysin tuntemattomassa aiheessa en luota kielimallin vastauksiin. Parhaimmillaan tukiäly auttaa pallottelemaan asioita, joista tiedän tarpeeksi. Nämä vastaukset voin lukea kriittisesti. Käytän enimmäkseen Claudea, vaikka kamppailu kielimallien ykkössijasta elää jatkuvasti.

Ohjelmoinnissa kielimallit ovat verrattomia, joskin ohjelmointi on nykyisissä tehtävissäni harvinaista herkkua. En käytä tekoälyä kommunikaatiossani. Viestin ihmisen kanssa, kun haluan kuulla hänen ajatuksensa tai välittää omani. Chatbotit lienevät pakollinen paha organisaatioiden säästökurimuksessa.

Miten alueiden välistä yhteistyötä voisi parantaa?
En näe tekoälyn osalta erityistä puutetta alueellisessa yhteistyössä. Verkostoja on, ja niissä jaetaan toimivia käyttötapauksia ja kokemuksia hyvinkin avoimesti. Tekoälyn nopea kehitys ja sovelluskohteiden laajuus ovat herätelleet kansallista pohdintaa siitä, miten eri alueiden tietojärjestelmät ovat perustavanlaatuisissa siiloissa.

Minulla ei ole tähän helppoa ratkaisua. Yhteishankinnat voivat tuoda synergiaa, mutta SaaS-palveluna ostettuna hinnat määräytyvät käyttäjämäärän tai väestöpohjan mukaan. Pitkällä tähtäimellä kansallisten immateriaalioikeuksien kehittäminen voi olla strateginen vaihtoehto, vaikka siinäkin on haasteensa.

Jos olisit hetken diktaattori, mitä muuttaisit?
Sanan nykymerkityksessä ajatusleikissä ei ole mitään voitettavaa. Rooman tasavallan aikaisessa merkityksessä, eli vapaat kädet jonkin kriisin ratkaisemiseksi, vastaus riippuu tehtävänannosta. Keräisin Suomen huippunimet koolle esittelemään ratkaisuvaihtoehtoja punnittavaksi, sillä meiltä löytyy valtavasti osaamista. Yleisesti pidän tärkeänä, että EU pysyy mukana tekoälykehityksen vauhdissa.

Mitä muuta haluaisit sanoa tekoälystä?
Hyvinvointialueet eivät ehkä ole ketterimpiä kehittäjiä, mutta meilläkin on todella muutosmyönteisiä ja avarakatseisia ihmisiä. Julkista sotea tehdään kansalaisia varten, ja heidän etujensa turvaaminen on tekoälyn kehittämisessä erittäin tärkeää. Meillä on myös velvollisuus hyödyntää tekoälyn potentiaali parhaalla mahdollisella tavalla tulevina vuosina.