Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät kokosivat Helsingin Messukeskukseen yli 2 000 ammattilaista 25.–27.5.2026. Web Fellowsin tutkija Jarmo Pulkkinen johti tapahtuman päälavalla sessiota, jonka puheenvuoroissa käsiteltiin tekoälyn lupauksia ja toteutusten reunaehtoja.

ATK-päivät on soten merkittävin tietotekniikan ammattilaistapahtuma Suomessa. Tänä vuonna se järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Näytteilleasettajia oli yli sata. Jarmo Pulkkinen toimi puheenjohtajana 27.5. sessiossa 7 ”Tekoälyratkaisujen hyöty diagnostisessa tutkimuksessa, hoidossa ja palveluissa”.

Una Oy:n Juha Rannanheimo kertoi, että hyvinvointialueilla on käynnissä satoja tekoälykokeiluja. Suunta vie yksittäisistä hankkeista kohti tekoälyn integroitumista kaikkeen digitekemiseen. Rannanheimo seuraa kehitystä näköalapaikalta kansallisen SOTE-tekoälyn ekosysteemin koordinaatioryhmän jäsenenä.

Lupa- ja valvontaviraston johtava asiantuntija Arttu Malava avasi tekoälyasetuksen tuomaa sääntelyä. Hän käsitteli suurriskisten järjestelmien luokittelua, asiakastietojen tekoälyavusteista käsittelyä sekä valvontaviranomaisen roolia. Virasto ohjaa, tukee ja valvoo markkinoille saatettujen suurriskisten järjestelmien vaatimustenmukaisuutta ja turvallista käyttöä.

Sailab – MedTech Finland ry:n johtava asiantuntija, TtT ja hoitotieteen dosentti Kirsi Talman tarkasteli tekoälyä hyödyntäviä lääkinnällisiä laitteita sekä tuotekehityksen reunaehtoja. Hän korosti, että sote-organisaatioiden on varmistettava työntekijöiden riittävät tekoälyn lukutaidot.

Terveystalon ylilääkäri Tuomo Oikarainen johtaa kliinistä näkökulmaa vastaanottopalveluissa ja kehitystiimissä. Hän on tekemässä väitöskirjaa Terveystalon tekoälyhankkeista. Hänen mukaansa tekoälyn lupaukset lunastetaan, kun se istuu sujuvasti ammattilaisen työnkulkuun.

Apotin asiantuntijat Heikki Onnela ja Juho Parkkola muistuttivat, että tekoäly on sotessa jo tätä päivää ja sen hyötypotentiaali on suuri. Sen valjastaminen vaatii johtamista, integraatioita ja rohkeutta. He huomauttivat myös, että teknologia on vain työkalu ja kustannukset voivat yllättää.

HUSin osastonylilääkäri Meri Utriainen ja suunnittelija Johanna Pakarinen esittelivät potilasvirtojen automatisointia erikoissairaanhoidossa. Automaatio ja tekoäly avaavat huomattavia mahdollisuuksia vaikuttavuuden ja hoidon saatavuuden parantamiseen. Teknologia kannattaa valita tarpeen mukaan: joskus automaatio ratkaisee tunnistetun haasteen tekoälyä paremmin.

Yrittäjä Ville Riikkala nosti esiin robottien hyödyntämättömän potentiaalin sotessa.

Pulkkinen päätti session jäsentämällä tekoälyn hyödyntämistä hyvinvointialueilla. Tekoäly on hänen mukaansa laaja yleiskäsite, joka kattaa niin ohjelmistot, datavarannot kuin laitteistotkin. Se on jatkumo yli 30 vuotta jatkuneelle digitalisaatiokehitykselle ihmisen kyvykkyyksiä jäljittelevänä tietotekniikkana.

”Tekoäly toimii sotessa jo nyt ammattilaisten apulaisena, kuten reaaliaikaisena tulkkina, kirjaamisapurina, taustatietojen koostajana, data-analyytikkona ja ennustajana”, Pulkkinen summaa.