Hoiva&Terveys: Asiantuntijoiden arvioita ChatGPT Healthista: ”Innostava esimerkki tekoälyn kehityksestä mutta sisältää riskejä” (20.1.2026)
Tietoasiantuntija-lehti: Tukiäly kuuluu kaikille Keusotessa (5/2025)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusotessa) tekoäly nähdään välineenä vapauttaa ammattilaisten aikaa potilas- ja asiakastyöhön, parantaa tuottavuutta ja hyödyntää tietoa aiempaa tehokkaammin.
Syksyllä 2025 toteutettu henkilöstökysely (N=437) paljasti, mikä motivoi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan tukiälyä käyttöön ja millaista tukea eri työntekijäryhmät tarvitsevat.
Terveys & Talous: Selvitys: Vajaa puolet soten työntekijöistä käyttää tekoälyä, yli 80 prosenttia kaipaa koulutusta (4/2025)
Jarmo Pulkkinen kertoo Terveys & Talous -lehden numerossa 4/2025 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten elo-syyskuussa 2025 henkilöstölle suunnatun tekoälytutkimuksen tuloksista. Lue artikkeli tästä
Lääkärilehti: Talous on suurin haaste tekoälyn yleistymiselle sotessa (15.10.2025)
Lääkärilehti julkaisi uutisen tekemästämme sote-alan tekoälykehityksen tutkimuksestamme 15.10.2025.
Linkki uutiseen
Tivi: Tekoäly ei etene sote-alalla – Näistä syistä kehitys junnaa (15.10.2025)
Tivi julkaisi uutisen tekemästämme sote-alan tekoälykehityksen tutkimuksestamme 15.10.2025.
Linkki uutiseen
Helsingin Sanomat mielipidekirjoitus (20.9.2025)
Helsingin Sanomat (20.9.2025) julkaisi Web Fellowsin Jarmo Pulkkisen mielipidekirjoituksen työntekijöiden tukemisen tärkeydestä digitalisaatiohaasteissa. Erityisesti Helsingin Sanomissa kirjoitus herätti runsaasti keskustelua.
Mielipidekirjoituksessa esiin nostetut haasteet resonoivat selvästi lukijoissa. Lukijat jakoivat omia kokemuksiaan Helsingin Sanomissa: ”Ne suuret investoinnit tietojenkäsittelyyn, rakennuksiin ja koneisiin mitä vuosittain maassamme eri tasoilla tehdään, ovatkin osittain hukkainvestointeja tämän takia”.
Kommenttien perusteella erityisesti kokeneet työntekijät tunnistivat Pulkkisen kuvaaman tilanteen. 68-vuotias opettaja kuvasi päivittäistä taistelua erilaisten järjestelmien kanssa: ”Koulupäivän aikana piti välillä käydä hallinnon sivuilla, koulun omilla sivuilla, koulun sähköpostiosastolla, mennä sinne ja tänne pilvipalveluun. Vastata nopeasti vaikkapa vanhempien viesteihin. Salasanoja oli jokaiselle eri sivuille pilvin pimein – niistäkin osa piti säännöllisesti muuttaa. Alkoi katkera taistelu – ai niin mikäs nyt se uusi salasana olikaan”.
Toisen kommentoijan mukaan: ”Melkein joka ikinen kerta, kun kokouksen pitäisi alkaa, niin mikään hienoista digi-näytöistä ei toimi, vaikka kuinka toimisit huoneisiin jätettyjen ’ohjelappusten’ mukaisesti”.
Jos työntekijöiltä puuttuu käyttäjätuki, asiantuntijatyön tuottavuus kärsii: ”Tietotekniikan kanssa seurustelu vie liian suuren osan työajasta. Siitä ajasta, joka pitäisi käyttää tuottavan työn tekoon”, eräs lukija kommentoi.
Pulkkisen mukaan teknologiainvestointien lisäksi tarvitaan systemaattista panostusta työntekijöiden valmiuksiin: toimivia ohjelmistoja, aineistojen digitoimista, vertaistukea, räätälöityä koulutusta ja digimyönteistä ilmapiiriä.
Pulkkinen korostaa, että työntekijöille on varattava aikaa oppia uusia taitoja ja resursoitava mentorointi. Kun teknologia pettää tai tukea ei ole, syntyy turhautumista ja vastustusta.
Turun Sanomat mielipidekirjoitus (17.9.2025)
Turun Sanomat (17.9.2025) julkaisi Web Fellowsin Jarmo Pulkkisen mielipidekirjoituksen työntekijöiden tukemisen tärkeydestä digitalisaatiohaasteissa.
Tekniikka & Talous: Tekoäly innostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjiä (6.2.2025)
Tekniikka & Talous -lehdessä (6.2.2025) julkaistussa artikkelissa Jarmo kertoo, että tekoälyn avulla hoitohenkilöstön hallinnollista työtaakkaa on mahdollista keventää, ja vapauttaa enemmän aikaa potilaiden kohtaamiseen. Lisäksi tekoäly voi tukea diagnoosien tekemistä ja ennakoida palvelutarpeita entistä tarkemmin. Moni sovellus on jo käytössä.
”Esimerkiksi puhetta tunnistava tekoäly, joka kuuntelee ja kirjaa ylös lääkärin vastaanotolla diagnoosin ja sovitut toimet, on jo niin pitkällä pilottivaiheessa, että se tullee pian laajemminkin käyttöön. Siksi emme lähtökohtaisesti hae kirjaamispilotteja, ellei niihin liity merkittäviä uusia ratkaisuja suhteessa jo käynnissä oleviin kehityshankkeisiin. Nyt etsitään ihan uusia tapoja hyödyntää tekoälyä”, Pulkkinen sanoo.
Suomessa terveydenhuoltoalan digitalisaatiohankkeita ei aina tervehditä ilolla. Kömpelöt potilastietojärjestelmät ja aikaa vievät kirjaussysteemit ovat vieneet monelta hoitajalta tai lääkäriltä kyvyn innostua uudesta. Pulkkinen on toiminut terveydenhuollon digitalisaatiohankkeissa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Hän kertoo leukansa loksahtaneen hämmästyksestä kohdattuaan luovan tekoälyn ensi kertaa tositoimissa.
”Aito kokemus tekoälyn hyödyllisyydestä on ihan keskeistä. Kaikkien pitäisi saada vau-elämyksiä: ’Ai näin tämä reittioptimointi säästääkin minulta aikaa kotihoidossa!’. Isojen kansallisten järjestelmähankkeiden rinnalla arvokkaita ovat myös pienet innovaatiot, jotka helpottavat työtä siellä täällä”, hän sanoo.
”Uuden teknologian käyttöönotto vaatii myös sosiaalista puolta. Eli vaikka meillä on kovaa tietoteknistä osaamista monella hyvinvointialueella, niin organisatorista sekä organisaation ulkopuolista tukea työntekijöille tarvitaan myös.”
Hoiva&Terveys: Selvitys tekoälyn käyttöönoton haasteista hyvinvointialueilla ja vuoden 2025 tekoälytrendit (17.1.2025)
Hoiva&Terveys-lehdessä (17.1.2025) kerrottiin artikkelissa, että väitöskirjatutkija Jarmo Pulkkinen Web Fellowsista toteutti marras-joulukuussa 2024 laajan kyselytutkimuksen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tekoälytyökalujen kehittämisestä.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueilla tekoälyn hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa ja monet haasteet hidastavat käytännön ratkaisuja. Ne voidaan Pulkkisen mukaan selättää yhteistyöllä ja kokeiluilla.
– Organisatoriset haasteet, kuten osaamisen ja rahoituksen puute, tekniset haasteet, kuten tietoturva ja -suoja, ja toimintaympäristön haasteet, kuten lainsäädännön tulkinnat, kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Tämä tekee tekoälyn hyödyntämisen kehittämistyöstä erityisen vaativaa, kertoo Pulkkinen.
– Kansallisesti olemme vasta tekoälyn hyödyntämisen alkutaipaleella. Tutkimuksemme osoittaa, että kehitystyötä kannattaa tehdä systemaattisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Jos onnistumme ratkaisemaan näitä tunnistettuja haasteita, tekoäly voi merkittävästi parantaa julkisten sote-palvelujen laatua ja tehokkuutta, Pulkkinen arvioi.
Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui 82 asiantuntijaa 17 eri hyvinvointialueelta sekä HUSista ja Helsingin kaupungilta. Mukana oli myös järjestelmätoimittajien, palveluntarjoajien ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita.
Kuntalehti: Kunnissa suuri digipotentiaali – työntekijät suhtautuvat uusiin teknologioihin hyvin positiivisesti (9.5.2023)
Kuntalehdessä (9.5.2025) kerrottiin, että Jarmo Pulkkisen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kuntien teknisen toimialan työntekijät suhtautuvat käytössään oleviin digiteknologioihin ja -aineistoihin hyvin positiivisesti.
Pulkkinen tekee aiheesta väitöskirjaa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Pulkkisen mukaan työntekijöiden digivalmiuksia kuntien teknisissä palveluissa on tutkittu valtakunnallisesti yllättävän vähän, vaikka digitalisaatiota halutaan edistää sekä hallitusohjelmissa että kuntien strategioissa.
Vastaajat arvioivat teknologioiden ja aineistojen hyödyllisyyttä asteikolla 1–5. Käytössä olevien laitteiden koetun hyödyllisyyden keskiarvo oli kyselyssä 4,5, ohjelmistojen 4,4 ja digitaalisten tietoaineistojen peräti 4,8. Digiteknologiat koettiin hyödyllisyyden ohella myös helpoksi käyttää. Kaavoituksen ohjelmistot koettiin vaikeimmiksi.
-Toinen keskeinen havainto on, että kuntien työntekijät kaipaavat lisää tukea digiteknologioiden hyödyntämiseen. Kysyttäessä kokonaisarviota käyttöönotto- ja tekniseen tukeen, koulutukseen ja digimyönteiseen ilmapiiriin liittyen, oli keskiarvo vastauksissa vain 3,3. Tuen tarve tuli vahvasti esille myös vapaamuotoisissa vastauksissa, Pulkkinen kertoo.
Kunnan asukasluvulla ei ollut merkittävää yhteyttä työntekijöiden digivalmiuteen. Alle 2 000 asukkaan kunnissa työntekijöiden digivalmius oli kuitenkin muita kuntaryhmiä selvästi alemmalla tasolla. Varsinkin rakentamisen luvituksessa kuntien väliset erot digivalmiuksissa olivat suhteellisen pieniä.
Kuntien teknisen toimialan digitalisaatio on ajankohtainen aihe, koska vuoden 2024 alusta otetaan käyttöön uusi valtakunnallinen rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmä, johon kunnat toimittavat jatkossa kaavoituksen ja rakennusluvituksen aineistoja. Hanketta hallinnoivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.
Kuntalehti: Kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen digitalisaatio kunnissa kohtuullista (14.6.2022)
Kuntalehdessä (14.6.2022) kerrottiin Jarmo Pulkkisen tekemästä kansallisesta kuntakyselystä ja siitä, että Suomessa otetaan 2024 käyttöön valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.
Kyselyn perusteella kunnissa on kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa kohtuullinen digivalmius. 4 prosentissa kunnista tilanne on hyvä ja 72 prosentissa kohtuullinen. Kysely nimesi tilanteen olevan haasteellinen 24 prosentissa kunnista.
Rakentamisen luvituksessa valmius (44 %) digitalisaation hyödyntämiseen on parempi kuin alueiden- ja maankäytön suunnittelussa (39 %).
Digivalmiuden mittareina kartoitus otti huomioon, onko kunnassa käytössä digitaalinen ohjelmisto tai järjestelmä, miten tietoaineistoa kerätään, käsitellään ja arkistoidaan sekä millainen on koettu tuen tarve.
Paras valmius muutokseen on Lahdessa, Tampereella, Sievissä, Espoossa, Kirkkonummella, Varkaudessa, Oulussa ja Mikkelissä.
Matalan tuloveroprosentin kunnissa näyttää olevan parempi digivalmius kuin korkean tuloveroprosentin kunnissa. Myös asukasluvultaan suurimmissa kunnissa digivalmius on keskimääräistä parempi.
Alueellisesti valmiudessa ei ollut suuria eroja.
Tulosten yksityiskohtaisemmassa vertailussa selviää, että parhaat yleiskaavoituksen digivalmiuden kuntia ovat Lahti, Espoo, Kirkkonummi, Mikkeli ja Oulu.
Asemakaavoituksen kärjessä puolestaan ovat Lahti, Tampere, Kuopio, Oulu ja Tuusula.
Rakennus-, purkamis- ja toimenpidelupien tuloksien vertailussa parhaat ovat Kuopio, Mikkeli, Espoo, Seinäjoki ja Tampere,