Kaupunkisuunnittelupäällikkö Elma Mettälä vastaa Kankaanpään asema- ja yleiskaavoituksesta sekä maankäytön suunnittelusta. Edelläkävijä-sarjassamme hän kertoo, digitalisaatio näyttää keskikokoisen kunnan arjessa ja miksi muutosta kannattaa edistää kuntien yhteistyönä.

Mitä työhösi kuuluu? Miten Kankaanpään alueidenkäytön suunnittelu on järjestetty?
Vastaan asema- ja yleiskaavoituksesta, maankäytön suunnittelusta sekä konsulttityön ohjauksesta laajemmissa kaavahankkeissa. Toimin myös esihenkilönä ja osallistun seudullisiin ja maakunnallisiin alueidenkäytön työryhmiin.

Lähes kaikki asemakaavahankkeet laaditaan kaupungin omassa suunnittelutoimistossa. Yleiskaavahankkeissa hyödynnetään tarvittaessa ulkopuolisia konsultteja. Suunnittelussa huomioidaan seudulliset ja maakunnalliset tavoitteet. Pyrimme mahdollisimman avoimeen ja osallistavaan vuorovaikutukseen. Yhteistyö kaupungin teknisten palveluiden kanssa on tiivistä.

Miten kaavoituksen digitalisaatio näkyy arjessasi?
Edistämme Kankaanpäässä aktiivisesti rakennetun ympäristön digitalisaatiovalmiutta, vaikka olemmekin kaavoituksen digitalisaation osalta melko alkuvaiheessa. Suhtaudumme aiheeseen myönteisesti, ja kehitystyö on jaettu työyhteisön kesken.

Kaavoituksen digitalisaatio on jatkuvassa muutoksessa. Osaamisen ylläpito vaatii kunnan toimijoilta aktiivista osallistumista koulutuksiin ja verkostoitumistilaisuuksiin. Näin varmistamme tietojen ajantasaisuuden.

Mitä työkaluja tai tietojärjestelmiä käytätte suunnittelussa?
Olemme parhaillaan siirtymässä Bentley Systemsin Stella Map -ohjelmistosta saman palveluntarjoajan OpenCities Map -suunnitteluohjelmistoon osana tietomallipohjaisen suunnittelun edistämistä. Muutos toteutetaan vaiheittain, jotta työn jatkuvuus säilyy käyttöönoton aikana. Syksyllä järjestämme työyhteisölle koulutusta.

Kaavoituksen osalta toimitamme tällä hetkellä asemakaavan seurantalomakkeet Ryhti-järjestelmään. Digitalisaatio ei ole toistaiseksi tuonut merkittävää helpotusta työhön, sillä olemme alkuvaiheessa ja hyödyt realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Takkuilua esiintyy erityisesti järjestelmien yhteen toimivuudessa. Myös rajallisset aikaresurssit ovat haaste.

Miten siirtymä uuteen lakivelvoitteiseen Ryhti-järjestelmään on näkynyt työssäsi?
Omaa osaamista on kehitettävä jatkuvasti. Lisäksi on pitänyt ymmärtää muutoksen kokonaisvaltaisuus. Ajatukseni ovat pääosin myönteisiä, sillä uskon, että pitkällä aikavälillä tietomallimuotoinen kaavatieto parantaa tiedon laatua, saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä. Se mahdollistaa sujuvamman tiedonkulun eri toimijoiden välillä.

Muutos on kuitenkin suuri ja vaatii aikaa, ennen kuin hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön. Koen, että muutosta olisi voinut toteuttaa vahvemmin valtakunnallisena yhteistyönä. Lainsäädännölliset velvoitteet ovat kaikille kunnille samat. Myös riittävällä ja selkeällä tiedottamisella on suuri merkitys siihen, miten muutokseen suhtaudutaan.

Osallistuin alkuvuonna 2025 LAB-ammattikorkeakoulun vuoden mittaiseen Digitalisaatio ja puhdas siirtymä kaavoituksessa -täydennyskoulutukseen. Se oli erittäin hyödyllinen ja tarjosi runsaasti ajankohtaista tietoa ja käytännön näkökulmia.  Suosittelen tutustumaan vastaaviin koulutuksiin.

Diplomityösi vuodelta 2024 käsittelee rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Mitä nostaisit siitä esiin?
Rakennetun ympäristön digitalisaatiossa on kyse uudenlaisesta tavasta ajatella kaavan laatimisen prosessia. Tietomallipohjainen ympäristö mahdollistaa kaavatiedon tarkastelun uudella tavalla. Parhaimmillaan muutos vahvistaa asukkaiden kiinnostusta kaavoitustyötä kohtaan sekä madaltaa osallistumisen kynnystä.

Haastattelututkimuksen valossa työympäristön sisäinen ohjaustuki nähtiin oppimisen kannalta erittäin merkitykselliseksi. Myös vertaistuella oli myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Pohdintaa herättää myös oppimistarpeiden yksilöllinen arviointi.

Kuntaliiton vuoden 2023 raportin mukaan teknisen toimialan asiantuntijoista eläköityy lähes 40 prosenttia vuoteen 2031 mennessä. Lähivuosina on hyvä pohtia eläköityvien työntekijöiden kouluttamiseen käytettävien resurssien mielekkyyttä.

Mikä suurin yksittäinen pullonkaula hidastaa digitalisaatiota kunnissa?
Kunnilla on rajalliset resurssit muutosten toteuttamiseen. Tämä korostuu erityisesti pienissä kunnissa. Suomessa on hyvin erikokoisia kuntia. Silti alueidenkäytön suunnittelun digitalisaation lainsäädännölliset vaatimukset ja tavoitteet ovat valtakunnallisesti yhtenäiset.

Minkä neuvon antaisit asukasluvultaan samankokoiselle kunnalle digitalisaation edistämiseen?
Kannustan tunnistamaan oman organisaation resurssit ja vahvuudet. Muutosta ei tarvitse toteuttaa yksin. Kannattaa hyödyntää aktiivisesti kuntien välisiä verkostoja ja muiden kokemuksia.

Pidemmälle ehtineiltä kunnilta voi saada arvokkaita oppeja ja välttää tarpeettomia haasteita. Koen erityisen tärkeäksi, että onnistumisista ja haasteista keskustellaan avoimesti. Näin kunnat voivat toimia suunnannäyttäjinä.

Muutostarve koskee kaikkia kuntia. Siksi muutosta on hyvä edistää yhdessä.