Kansallinen SOTE-tekoälyn ekosysteemi on julkaissut sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien (2,3 M€) tekoälykokeilujen tulokset. Onnistuneimpia käyttötapauksia hyvinvointialueilla olivat reaaliaikainen tulkkaus, kirjausavustaja ja lapsen palvelutarpeen arviointi.
Pilottien valinta- ja käynnistysvaiheessa SOTE-tekoälyn ekosysteemin koordinaattorina toiminut Jarmo Pulkkinen näkee tuloksissa selvän kaavan.
”Onnistuneissa tekoälyprojekteissa näyttää yhdistyvän markkinavalmis tuote sekä innostuneet ja osaavat hyvinvointialueiden digi- ja substanssiosaajat”, Pulkkinen sanoo.
Pulkkisen mukaan onnistumiseen vaikuttivat hyvinvointialueiden sitoutuminen, aiempi kehittämiskokemus, muutosjohtaminen, osaava henkilöstö ja kansallinen osarahoitus. Näiden lisäksi ratkaisuilta vaadittiin teknistä kypsyyttä.
Aiempi tutkimus julkisen sote-sektorin tekoälyn omaksumisen esteistä (Pulkkinen, Huttu & Suhonen 2025) on tunnistanut merkittävimmiksi haasteiksi taloudelliset resurssit, teknisen tekoälyosaamisen ja osaajien saatavuuden. SOTE-tekoälyn ekosysteemin onnistuneissa piloteissa nämä esteet oli ratkaistu kansallisella osarahoituksella, markkinoille valmiilla tuotteilla ja substanssiosaajien sitoutumisella.
”Tekoälyn hyödyntäminen on yhä edelleen myös perinteistä atk:ta eli tuotteiden pitää olla helppokäyttöisiä ja luotettavia. Markkinoilla on jo suhteellisen hyviä tuotteita, niistä kannattaa pilottien perusteella lähteä liikkeelle”, Pulkkinen sanoo.
Pohjanmaan hyvinvointialueen LingAI-tulkkausratkaisu tuotti pilotin aikana noin 25 000 tulkkaustapahtumaa, ja pilottiyksiköissä tulkkausostojen kustannukset puolittuivat.
Länsi-Uudenmaan kirjausavustaja Gosta Aide laajeni yli 400 ammattilaisen käyttöön ja tuotti pilotin aikana 17 000–20 000 kirjausta. Ratkaisu vakiintui osaksi useiden yksiköiden arkea ja kevensi ammattilaisten kognitiivista kuormaa.
Pirkanmaalla generatiivinen tekoäly nopeutti lapsen palvelutarpeen arvioinnin laatimista keskimäärin 42 minuutilla yhteenvetoa kohti, mikä vastaa noin kahden henkilötyöviikon vapautumista kuukaudessa.
Myös HUS:n lihavuuden digihoidon tekoälytyökalut lyhensivät potilaskohtaista aikaa.
Neljässä pilotissa vaikutukset tarkentuvat vasta vuoden 2026 aikana. Kahdessa kokeilussa asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
”Joskus piloteissa ei onnistuta. Se kuuluu asiaan. Tärkeintä on, että pilottien tulokset analysoidaan ja niistä opitaan”, Pulkkinen sanoo.
SOTE-tekoälyn ekosysteemin mukaan kansallinen kehitystyö keskittyy seuraavaksi kärkiratkaisujen levittämiseen. Osa lupaavista ratkaisuista, kuten lääkitysriskityökalu ja PET-kuvantamisen tekoäly, tarvitsee lisänäyttöä ennen laajempaa käyttöönottoa.
Lisätietoja kokeilujen tuloksista löytyy osoitteesta www.sotetekoaly.fi