Suomen ympäristökeskus haastatteli Web Fellowsin tutkijaa Jarmo Pulkkista kuntien Ryhti-valmiuksista. Ryhti on uusi valtakunnallinen tietovaranto, jonne kuntien on toimitettava kaavoituksen ja rakennusluvituksen tietoja viimeistään vuonna 2029.

Jarmo Pulkkisen vuonna 2024 keräämä tutkimusaineisto 268 kunnasta osoittaa, että kuntien välillä on isoja eroja Ryhti-tietojärjestelmän valmiuksissa. Teknologinen perusta on valtaosassa kuntia kunnossa, mutta osa kunnista kohtaa isoja haasteita. Asukasluvultaan pienissä kunnissa digikehityksen pullonkaulaksi muodostuu usein ajankäyttö.

Suurimmassa osassa kuntia kaavoituksesta ja rakennusluvituksesta vastaa yhdestä kuuteen työntekijää. Kansallisen uudistuksen vieminen eteenpäin kuormittaa juuri näitä asiantuntijoita.

Pulkkisen mukaan ajanpuutteen vuoksi moni kunta katsoo nyt, mitä muut tekevät, ja strategiana on odottaminen. Kun digitaalisia uudistuksia lykätään, tämä voi kuitenkin aiheuttaa osaamiskuilua sekä työntekijöiden että kuntien välille. Siirtymäkauden loppupuolelle voi siten jäädä kiireinen rutistus.

”Digikehitystä tarkastellaan kunnissa edelleen liian usein teknologiahankkeena, vaikka suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen ja etenkin ajankäyttöön”, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen aiemman toisen tutkimuksen mukaan Ryhti-tietojärjestelmän käyttöönoton edelläkävijäkuntia yhdisti kuusi tekijää. Vain yksi niistä, teknologiainfrastruktuuri, liittyi suoraan teknologiaan. Muut tekijät olivat kunnan koko, johdon kehittämisorientaatio, kuntien välinen yhteistyö, työntekijöiden digivalmiudet ja aiempi yhteishankekokemus.

Pulkkinen kehottaa kuntia aloittamaan Ryhti-tietojärjestelmään valmistautumisen ajoissa. Käytännössä esimerkiksi naapurikuntien kokemuksia kannattaa kysyä heti. Lisäksi kannattaa aloittaa keskustelut järjestelmätoimittajien ja kaavoituskonsulttien kanssa. Kunnissa on tärkeää ottaa johto ja tietohallinto keskusteluihin mukaan, jotta tekninen toimi ei jää lakivelvoitteiden kanssa yksin.