Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2025 järjestettiin Vaasassa 19.–21.11.2025. Web Fellows osallistui tapahtumaan kahdella tutkimusesityksellä, jotka käsittelivät työntekijöiden motivaatiota ja tuen tarpeita tekoälyn käyttöönotossa.
Luova digitaalinen jännite ennustaa tekoälyn käyttöä
Työryhmässä 1 (Digitalisaatio) Jarmo Pulkkinen esitteli tutkimusta työntekijöiden luovasta digitaalisesta jännitteestä tekoälyn hyödyntämisessä hyvinvointialueilla. Tutkimukseen vastasi 437 työntekijää Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta (Keusote), jotka edustivat laajasti eri palvelualueita ja organisaatiorooleja.
Tutkimus osoitti, että luova digitaalinen jännite (CDT) ennustaa vahvasti tekoälyn käyttöä. Tekoälyn käyttäjillä oli merkitsevästi korkeammat CDT-pisteet (keskiarvo 0,40) verrattuna ei-käyttäjiin (keskiarvo 0,15). CDT korreloi vahvasti myös käytön yleisyyden kanssa. Se tarkoittaa, että mitä korkeampi luova digitaalinen jännite työntekijällä on, sitä useammin hän käyttää tekoälyä työssään.
Tutkimus paljasti merkittävän eron siinä, mikä motivoi työntekijöitä. Eniten motivoivat henkilökohtaiset hyödyt. Työn tehokkuuden parantaminen sai korkeimman keskiarvon 2,34 asteikolla 0–3, työn laadun parantaminen keskiarvon 2,30 ja ammatillinen kehittyminen 2,20. Sen sijaan organisaation strategiat (1,47) ja tekoälypilotit (1,55) olivat heikkoja motivaattoreita. Tämä tarkoittaa, että työntekijät etsivät ennen kaikkea konkreettisia hyötyjä omaan työhönsä.
CDT-malli osoittaa, että tekoälyn käyttöönotto vaatii samanaikaisesti kolmen eri tekijän toteutumista: koetun henkilökohtaisen hyödyn, oppimisen hallittavuuden ja kohtuullisen osaamiskuilun. Jos yksikin näistä puuttuu, motivaatio romahtaa. Tutkimuksen perusteella organisaatioiden tulisi korostaa henkilökohtaisia hyötyjä strategian sijaan sekä luoda turvallisia testiympäristöjä ilman asiakas- tai potilasriskejä. Lisäksi tulisi aktivoida vertaisoppimista ja tunnistaa muutosagentit sekä hankkia helppokäyttöisiä ja testattuja tekoälytyökaluja.
Kollegat tärkeimpiä tukijoita kuntien teknisillä toimialoilla
Työryhmässä 14 (Julkinen johtaminen, kunnat ja alueet) Jarmo Pulkkinen ja Riku Koskelo esittelivät tutkimusta työntekijöiden tuesta ja motivaatiosta tekoälyn hyödyntämisessä kuntien kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Tutkimukseen osallistui 218 työntekijää 104 kunnasta, mikä kattaa 36 prosenttia Suomen kunnista. Vastaajat edustivat kaavoitusta ja rakennusluvitusta eri puolilta maata. Tutkimusta tukee Työsuojelurahasto.
Tekoälyn käyttö on kuntien teknisillä toimialoilla vielä alkuvaiheessa. 60 prosenttia työntekijöistä on kokeillut tai käyttää tekoälyä, mutta käyttäjistä vain kahdeksan prosenttia käyttää sitä päivittäin ja 39 prosenttia viikoittain. Yleisimmät työkalut ovat ChatGPT ja Copilot, ja niitä käytetään eniten tekstin tuotantoon ja tiedonhakuun.
Tutkimus paljasti, että koettu tuki on vähäistä, keskiarvon ollessa vain 0,8 asteikolla 0–3. Kollegat ovat tärkein tukikanava, kun taas johdon ja hallinnon tuki koetaan vähäiseksi. Tärkeimmät tukitekijät ovat teknologisia: konkreettinen hyöty, helppokäyttöisyys ja eettinen selkeys. Motivaation keskiarvo on kohtalainen, 1,5 asteikolla 0–3, ja vahvimmat motivaattorit ovat työtehtävien tehostaminen, työn laadun parantaminen ja ammatillinen kehittyminen. Organisaation strategiat eivät motivoi työntekijöitä samalla tavalla kuin konkreettiset henkilökohtaiset hyödyt.
Suurimmat esteet tekoälytyökalujen käyttöönotolle ovat epäselvät hyödyt omissa työtehtävissä, epäilyt tarkkuudesta ja luotettavuudesta sekä epävarmuus vastuukysymyksistä. Nämä esteet ovat merkittäviä ja vaativat organisaatioilta selkeitä toimenpiteitä.
Tutkimuksen mukaan tekoälyn käytön tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Pelkkä teknologian saatavuus ei riitä, vaan työntekijät tarvitsevat samanaikaisesti käytännön opastusta, riittävät työvälineet, toimivan IT-tuen sekä aikaa uuden oppimiseen. Erityisen tärkeää on hankkia helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä työkaluja sekä luoda selkeät ohjeistukset. Teknisen, sosiaalisen ja organisatorisen tuen yhdistäminen on avain tekoälyn tehokkaan ja vastuullisen käyttöönoton edistämiseen kuntasektorilla.
Julkinen hallinto elää jatkuvassa muutoksessa
Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2025 kokosi Vaasan yliopistolle laajan joukon julkisen hallinnon tutkijoita ja asiantuntijoita. Esityksissä korostui, että hyvinvointialueet, kunnat, laitokset, virastot ja ministeriöt elävät nyt ja jatkossa jatkuvassa muutoksessa.
Konferenssissa nousi esiin tarve hyväksyä ”liminaalitila” eli jatkuva välitila. Reformit ja shokit seuraavat toisiaan aaltoina, eikä ”valmista” tule. Olemme siirtyneet maailmaan, jossa strategiat eivät voi olla kiveen hakattuja viisivuotissuunnitelmia. Johtamiselta tämä vaatii keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietämistä.
Esityksissä korostui myös se, että hallinto ei ole kone, vaan ekosysteemi. Perinteinen ”insinöörimalli”, jossa organisaatio puretaan osiin, korjataan ja kootaan, ei toimi kompleksisessa maailmassa. Syy-seuraussuhteet eivät ole suoraviivaisia. Tarvitsemme siirtymää kontrollista mahdollistamiseen. Johdon tehtävä on luoda turvallisia tiloja kokeilla, sillä vain kokeilujen ja jopa virheiden kautta systeemi oppii.
Luottamus nousi esiin kriittisimpänä rajapintana. Erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä tarvitaan aitoa, jaettua tilannekuvaa ja yhteistyötä, joka ylittää organisaatiorajat. Rakenteet eivät ratkaise ongelmia vaan ihmisten välinen luottamus.
Konferenssissa määriteltiin myös resilienssille uusi merkitys: eteenpäin, ei taaksepäin. Resilienssiä on pitkään pidetty kykynä palautua ennalleen. Meidän ei pidä palata vanhaan, vaan uudistua ja kehittyä kriisien kautta. Resilienssi on kykyä elää epävarmuuden kanssa ja vahvistua siitä.
Näistä teemoista puhuivat muun muassa Brian Castellani (Durham University), Aino Rantamäki (Vaasan yliopisto), Marko Pulkkinen (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto), Outi Mäkelä (Nurmijärvi) ja Henna Paananen (Tampereen yliopisto).
Lisätietoa:
Jarmo Pulkkinen, tutkija, hallintotieteiden tohtori
Web Fellows Oy
jarmo.pulkkinen@webfellows.fi