Jarmo Pulkkinen valmistui lokakuussa 2025 hallintotieteiden tohtoriksi alle kolmessa vuodessa työn ohessa. Nyt hän jakaa vinkkinsä jatko-opiskelijoille ja haastaa yliopistot kehittämään väitöskirjatutkijoidensa tukea.
Suomalaisen tohtorin keskimääräinen valmistumisaika on 6-7 vuotta (Opetushallinnon tietopalvelu, 2020). Web Fellows Oy:n Jarmo Pulkkinen osoitti, että tohtoriksi voi kuitenkin valmistua ripeästi myös työn ohessa.
”Onnistuminen vaatii erityisesti yrittäjämäistä ja aktiivista asennetta sekä tutkimusaineiston keräämistä työtehtävien yhteydessä. Oman aineistoni pääsin keräämään ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa verkkokyselyjen ja haastattelujen avulla.”
Pulkkisen väitöskirja perustuu neljään tieteelliseen artikkeliin ja väitöskirjan yhteenveto-osuuteen. Hän keräsi aineiston 255 kunnasta.
”Oleellista on sopia etukäteen aineiston omistajuudesta, käyttöoikeuksista ja anonymiteetistä. Näin tutkimuksen riippumattomuus säilyy, vaikka aineisto kerätäänkin työn ohessa.”
Aikataulutus ja rajaus ratkaisevaa
Pulkkinen korostaa artikkeleiden limittäistä edistämistä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa: ”Kun ensimmäinen artikkeli on vertaisarvioinnissa, toista jo kirjoitetaan ja kolmannen aineistoa kerätään. Jokainen artikkeli vei ideasta julkaisuun yli vuoden, joten ilman artikkeleiden yhtäaikaista työstämistä aikataulu saattaa venähtää”.
Toisena kriittisenä menestystekijänä Pulkkinen pitää aiheen rajausta.
”Alkuperäinen tutkimussuunnitelmani oli aivan liian laaja, kuten useimmilla väitöskirjatutkijoilla taitaa olla. Toimiva rajaus vastaa yhteen selkeään tutkimuskysymykseen eikä yritä ratkaista koko ilmiötä tai ongelmaa.”
Pulkkinen hyödynsi teknologiaa aktiivisesti tohtoriopintojen aikana. Hän käytti esimerkiksi pilvipalveluja käsikirjoitusten versioiden ja lähdeviittausten hallinnassa. Generatiivinen tekoäly toimi assistenttina ja kielenhuoltajana.
Myös tutkimussuunnitelman kuukausittainen päivittäminen auttoi osaltaan pitämään projektin aikataulussa.
Verkostoituminen on investointi, ei kulu
Seminaarit, luennot ja tieteelliset tapahtumat olivat Pulkkiselle tärkeitä tohtoriopintojen aikana.
”Tutkiminen on luonteeltaan sosiaalista toimintaa. Vertaiskontaktit tarjoavat sekä tietoa että emotionaalista tukea, jota tohtoriopinnoissa tarvitaan.”
Ohjaajatapaamisiin Pulkkinen valmistui huolella: ”Laadin jokaiseen tapaamiseen etukäteen ohjelman ja toin ohjaajille ratkaisuehdotuksia ongelmien sijaan”.
Seitsemän osaamisaluetta
Pulkkinen tunnistaa tutkijan työssä seitsemän keskeistä osaamisaluetta: projektinhallinta, tekniset taidot, viestintä- ja sosiaaliset taidot, teoriatuntemus, ilmiötuntemus, kontekstituntemus sekä eettinen ymmärrys.
”Yliopistot tarjoavat vahvaa teoriaopetusta, mutta projektinhallinta, tekniset taidot ja verkostoituminen jäävät liian vähälle huomiolle. Strukturoidumpi tuki auttaisi monia jatko-opiskelijoita.”
Järjestelmä tarvitsee uudistuksia
Pulkkinen näkee myös rakenteellisia kehityskohteita. Tehostaminen on välttämätöntä, kun valtio pyrkii kouluttamaan 1 000 uutta tohtoria vuosina 2024–2027.
”Yhteiset jatko-opintokurssit tulisi tehdä pakollisiksi heti opintojen alussa. Vertaistukirakenteita, kuten palkattuja mentoreja, tarvitaan ehdottomasti. Myös tieteellisten julkaisujen vertaisarviointiprosessit vaatisivat enemmän resursseja.”
Luentoja ja konsultaatiota
Haluatko kuulla lisää väitöskirjatyön aikataulutuksesta, projektinhallinnasta tai tieteellisten artikkelien kirjoittamisesta? Web Fellowsin Jarmo Pulkkinen tarjoaa aiheista asiantuntemustaan luentojen ja konsultoinnin muodossa.
Lisätietoja:
Jarmo Pulkkinen, tutkija, hallintotieteiden tohtori
jarmo.pulkkinen@webfellows.fi
Kuva: Riku Koskelo