Loppuunmyyty eHealth2026-konferenssi kokosi Helsingin yliopistolle 1.–2.10.2026 satoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tekoäly oli konferenssin suurin teema. Web Fellowsin tutkijan Jarmo Pulkkisen esitys käsitteli sitä, miksi motivoitunutkin työntekijä voi jäädä generatiivisen tekoälyn käytön ulkopuolelle.

Pulkkisen esittelemässä tutkimuksessa motivoituneimmat tekoälyä vielä käyttämättömät työntekijät kokivat eniten puutteita niissä edellytyksissä, joita työpaikka tarjoaa tekoälyn käytön tukemiseksi. Tulos perustuu hyvinvointialueen henkilöstökyselyyn, johon vastasi syksyllä 2025 yhteensä 437 työntekijää. Motivaatio oli yhteydessä käyttöön, sillä motivoituneimmista vastaajista generatiivista tekoälyä käytti työssään 63 prosenttia ja vähiten motivoituneista 20 prosenttia.

Innostus tarvitsee siis rinnalleen tehtäviin sopivia ja helppokäyttöisiä välineitä, käytännönläheistä koulutusta, vertaistukea ja selkeitä ohjeita. Työntekijöille on myös annettava aikaa oppia ja tukea kokeiluihin.

”Motivoituneet ei-käyttäjät ovat luonteva ensimmäinen kohderyhmä, kun organisaatio kohdistaa tukea tekoälyn käyttöön. Halu kokeilla on jo olemassa. Heiltä puuttuvat sopivat välineet ja aika oppia”, Pulkkinen sanoo.

HUSin tekoälysalkussa on 54 järjestelmää

HUSin data-, tekoäly- ja digipalveluista vastaava johtaja Sara Kinnunen esitteli puheenvuorossaan HUSin tekoälykehitystä. HUSin salkussa oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä yhteensä 54 tekoälyjärjestelmää, joista 20 oli potilaspäätöksiä tukevia lääkinnällisiä laitteita ja 17 EU:n tekoälyasetuksen mukaan suuririskisiä. Generatiivinen tekoäly oli salkun suurin yksittäinen osa-alue.

Kinnusen mukaan tekoäly siirtyy yksittäisistä kokeiluista ja tuottavuustyökaluista osaksi kliinistä työtä ja kokonaisia hoitoprosesseja. Muutoksessa on kyse siitä, miten työ jaetaan ihmisten ja teknologian kesken, jotta ammattilaiset voivat keskittyä kohtaamisiin ja tehtäviin, joissa he tuottavat eniten arvoa.

Kansallisesti Kinnunen toivoi selkeitä yhteisiä tavoitteita ja ohjeita tekoälyn käyttöön sekä tukea julkisiin hankintoihin. Hyvinvointialueiden kannattaa hänen mukaansa tehdä asiat samalla parhaalla tavalla ja ottaa käyttöön toistensa parhaita ratkaisuja.

Tieto tuottaa vaikuttavuutta, kun se ohjaa toimintaa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tietojohtaja Yrjänä Hynninen painotti, että datan vaikuttavuus syntyy, kun tieto johtaa toimintaan. Tietoa tarvitaan yhä useammin myös digitaalisten sovellusten ja ulkoisten toimittajien tekoälyratkaisujen syötteenä. Siksi Länsi-Uusimaa vahvistaa henkilökeskeistä tietopohjaa, jonka varaan sekä raportit että tekoälytyökalut voidaan rakentaa ilman päällekkäistä tietoa.

Hynnisen esitys tiivistyi lauseeseen ”Onnistumista mittaamme käytöllä, emme raporttien määrällä”.

Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola kuvasi, miten reaaliaikaiset vaikuttavuusnäkymät ovat siirtäneet johtamisen painopisteen suoritemääristä potilaiden saamaan terveyshyötyyn. Eskolan mukaan tekoälyn tärkein tehtävä on auttaa tunnistamaan potilaat ja tilanteet, joissa hoidon vaikuttavuutta voidaan parantaa eniten. Ennakoiva analytiikka voi esimerkiksi löytää ajoissa potilaat, joiden LDL-kolesteroli on jäämässä tavoitetason yläpuolelle.

Tekoäly nopeuttaa myös hyökkääjiä

Oulun yliopiston kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen muistutti, että tekoäly tuo terveydenhuoltoon myös tietosuoja- ja tietoturvahaasteita. Tekoälymenetelmät nopeuttavat hyökkääjien työtä. Ne voivat auttaa myös puolustajia löytämään ja korjaamaan haavoittuvuuksia, mutta puolustus ei kehity samaa tahtia.

Halusen mukaan tietoturva on suunniteltava jo teknologian kehityksen alussa. Terveydenhuollossa vaatimukset ovat muita aloja tiukemmat, koska kyse on yksityisyyden suojasta ja potilasturvallisuudesta.

Ammattilainen tarkistaa tekoälyn tuotokset

Pirkanmaan hyvinvointialueen projektisuunnittelija Milla Sulunsilta esitteli sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa pilottia, jossa tekoälyavustaja laati luonnoksia lapsiperheiden sosiaalityön lakisääteisten palvelutarpeen arviointien yhteenvedoiksi.

Tampereella syksyllä 2025 toteutetussa kokeilussa pilottitiimi käytti valmiiseen yhteenvetoon keskimäärin tunnin ja 36 minuuttia, mikä oli 42 minuuttia vähemmän kuin tavalliseen tapaan työskennelleellä vertailutiimillä. Avustaja kevensi tiedon keräämistä ja kokoamista, mutta tekstin siirtäminen käsin asiakastietojärjestelmään sekä tuotosten tarkistaminen lisäsivät joissakin tapauksissa työtä.

Kun taustatietoa oli paljon, yhteenvedosta saattoi puuttua olennaisia asioita. Tekoälyn yhteenveto on aina luonnos, jonka ammattilainen tarkistaa ja hyväksyy ennen kuin siitä tulee virallinen asiakirja. Kokeilu koski yhtä tiimiä 39 työpäivän ajan, joten tulokset kertovat yhden yksikön kokemuksista.

HUSin kliinisestä auditoinnista vastaava ylilääkäri Sami Pakarinen esitteli HUSin mallia tekoälytyökalujen arviointiin erikoissairaanhoidossa. Mallissa selvitetään ensin sääntelyn vaatimukset ja arvioidaan kliininen tarve. Sen jälkeen ratkaisua testataan paikallisella aineistolla ja todellisissa työnkuluissa ennen kuin sen turvallisuutta ja vaikutuksia aletaan seurata laajassa käytössä.

Mallin perusperiaate on testata tekoäly paikallisesti ennen kuin siihen luotetaan kliinisessä työssä. Malli mahdollistaa myös teknologian hylkäämisen, jos ennalta valitut kriteerit eivät täyty.

Pakarisen mukaan tekoäly voi vahvistaa virheitä, jos tiedon laatu tai toimintamallit eivät ole kunnossa. Hoitoprosessi on siksi korjattava ennen tekoälyn käyttöönottoa. Tekoälyhankkeet ovat hänen mukaansa muutosjohtamista, eivät teknologiaprojekteja.

Potilas tuo oman tekoälynsä vastaanotolle

Tandem Healthin toinen perustaja Oscar Boldt-Christmas ennusti, että viiden vuoden kuluessa valtaosassa kliinisiä kohtaamisia käytetään tekoälyä sekä hallinnollisissa että kliinisissä tehtävissä.

Kirjaamista varten kerätty puhe ja tausta riittävät hänen mukaansa myös kliinisen tuen pohjaksi, joten niiden lisääminen on suhteellisen edullista. Boldt-Christmasin mukaan vastaanotto alkaa jatkossa jo ennen varsinaista vastaanottoa, koska yhä useampi potilas on kysynyt vaivastaan ensin tekoälyltä. Tekoälyn antaman tiedon läpikäynnistä tulee vastaanoton rutiinia. Ammattilaisen tärkeimmiksi taidoiksi nousevat tiedon tarkistaminen ja päätösten tekeminen yhdessä potilaan kanssa.

Hyötyjä rajoittaa hänen mukaansa nyt ennen kaikkea mallin ympärillä oleva kokonaisuus, kuten käyttöliittymä, työnkulku, koulutus ja valvonta.

Tutkimukset painottavat työnkulkua ja arviointia

Konferenssijulkaisun noin sadasta abstraktista yli 30 käsitteli tekoälyä jo otsikossaan. Eniten tutkittiin tekoälyavusteista kirjaamista.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa kirjaamissovellusta käytettiin maaliskuusta marraskuuhun 2025 yhteensä 5 721 kertaa. Käyttäjät hyödynsivät 79 prosenttia sovelluksen tuottamista luonnoksista. Saman hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluja vertaillut analyysi osoitti selviä eroja ammattiryhmien välillä. Hoitajista 42 prosenttia ja lääkäreistä 32 prosenttia lopettivat sovelluksen käytön, kun fysio- ja toimintaterapeuteista lopettaneita oli 10 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan ammattiryhmät tuottavat ja käyttävät tekstiä eri tavoin, joten myös niiden tarpeet tekoälyavusteiselle kirjaamiselle vaihtelevat.

Näyttö on vielä pääosin pilottien ja käyttäjäkokemusten varassa. Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen mukaan tekoälyavustajat keventävät ammattilaisten työtä erityisesti kirjaamisessa ja viestinnässä, mutta hyödyt ovat maltillisia ja vaihtelevat tuotteittain. Vaikutusta potilaiden hoitotuloksiin ei ole vielä osoitettu.

Myös talousvaikutukset on laskettava tarkasti, sillä yliopistollisen sairaalan päivystyksessä tekoälypohjainen murtumien tunnistus säästi radiologien työaikaa arviolta 245 tuntia vuodessa, mutta noin 10 000 euron vuotuisen lisenssimaksun jälkeen nettohyöty jäi noin 500 euroon.

Suomalaisten yliopistosairaaloiden tekoälytutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista, mutta suurin osa ratkaisuista jää pilottivaiheeseen, koska niiltä puuttuu selkeä omistaja ja tuotantoympäristö tutkimushankkeen jälkeen.

Konferenssin puheenvuorot ja tutkimukset johtivat samaan havaintoon. Tekoälyn hyödyt syntyvät, kun ratkaisu sovitetaan osaksi työnkulkua ja tietojärjestelmiä sekä kun sen vaikutuksia arvioidaan järjestelmällisesti alusta loppuun. Sama näkyi Pulkkisen tutkimuksessa, jossa motivaatio ei yksin riittänyt, jos työpaikka ei tarjonnut välineitä ja aikaa oppia.

Konferenssin järjesti Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura yhdessä pääyhteistyökumppaneidensa Vaikuttavuusseuran ja HUSin kanssa. Järjestyksessään 31. kansallisen konferenssin teemana olivat vaikuttavat digitaaliset ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollossa.