Profession Apulaisosastohoitaja-päivät kokosivat Vantaalle 23.-24.9.2026 yli 350 hoitotyön ammattilaista. Web Fellowsin tutkija, hallintotieteiden tohtori Jarmo Pulkkinen muistutti esityksessään, että sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälykehitys on vasta alussa. Uusien työkalujen käyttöönotto kannattaa silti ottaa vakavasti jo nyt.

Pistemäisistä kokeiluista osaksi tietojärjestelmiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyratkaisut näkyvät tällä hetkellä pistemäisinä kokeiluina eri puolilla Suomea. Hyvinvointialueilla testataan muun muassa puheentunnistusta, sanelujen purkua, tekstien tiivistämistä, kääntämistä sekä erilaisia hoitajakuiskaajia.

Tulevaisuudessa nämä toiminnot sulautuvat kiinteäksi osaksi ammattilaisten arjessaan käyttämiä potilas- ja asiakastietojärjestelmiä.

Tekoäly jatkaa julkisen palvelutuotannon pitkää digitalisaatiokehitystä. Teknologian tavoitteena on helpottaa ammattilaisten työtaakkaa ja vapauttaa aikaa rutiineista potilastyöhön sekä asiakkaiden aitoon kohtaamiseen.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyjuna on vasta lähdössä matkaan. Se kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti jo nyt. Olemme siirtymässä erillisistä kokeiluista vaiheeseen, jossa tekoälytoiminnot integroituvat osaksi työntekijöiden perusjärjestelmiä. Siksi tekoälyn lukutaitoa on tärkeä opetella jo tänään”, Pulkkinen totesi puheenvuorossaan.

Esteet ovat oppimisolosuhteissa, eivät työntekijöiden asenteissa

Hyvinvointialueiden työntekijöillä on aito halu oppia uutta ja ottaa uusia työvälineitä käyttöön. Pulkkisen tuoreet tutkimukset vahvistavat, että esteet tekoälyn käyttöön liittyvät organisaation tarjoamiin oppimisolosuhteisiin, eivät työntekijöiden asenteeseen tai osaamiseen.

Kun selkeät kirjalliset ohjeet, koulutus, arjen vertaistuki ja kokeiluun varattu aika puuttuvat, kynnys kokeilujen aloittamiseen nousee. Kyselytutkimuksissa yli 80 prosenttia vastaajista nimesi merkittäviksi esteiksi tiedon puutteen soveltuvista sovelluksista, riittämättömän koulutuksen sekä hyötyjen epäselvyyden. Myös ohjeistuksen puuttuminen ja vertaistuen vähäisyys estävät tekoälyn käyttöä.

”Moni hyvinvointialueen ammattilainen ja lähiesihenkilö odottaa työnantajalta selkeää viestiä siitä, mitä työkaluja saa käyttää ja missä tehtävissä. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei ole, varovaisin tulkinta voittaa. Silloin hyödyllisetkin arjen kokeilut jäävät tekemättä”, Pulkkinen kuvasi.

Neljä käytännön neuvoa arjen työhön

Pulkkinen on haastatellut tutkimuksissaan ja Web Fellowsin Edelläkävijät-sarjassa julkisen sektorin edelläkävijätyöntekijöitä eri puolilta Suomea. Heidän kokemustensa pohjalta hän nostaa esiin neljä käytännön neuvoa, joiden avulla päästään turvallisesti liikkeelle:

1) Aloita konkreettisesta tarpeesta, älä teknologiasta
2) Luo selkeät pelisäännöt
3) Rakenna vertaisoppimista
4) Säilytä ammatillinen harkinta