Generatiivisen tekoälyn käyttöä julkisella sektorilla hidastavat erilaiset syyt eri tehtävissä. Tuore vertaisarvioitu tutkimus vertaili ensimmäistä kertaa hyvinvointipalvelujen ja kuntien teknisen toimialan työntekijöiden kokemia esteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät odottavat työnantajalta selkeitä pelisääntöjä, koulutusta sekä lupaa kokeilla uusia työvälineitä. Kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa suurin este liittyy tekoälyn tuotosten tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Toimialoille yhteisiä hidasteita ovat hyötyihin ja vastuukysymyksiin liittyvät epävarmuudet.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella verkkokyselyllä syyskuussa 2025. Hyvinvointipalvelujen kysely toteutettiin keskikokoisella hyvinvointialueella koko henkilöstölle. Siihen vastasi 437 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Teknisen toimialan valtakunnallinen kysely kohdistui alueidenkäytön suunnitteluun ja rakennusvalvontaan koko Manner-Suomessa. Vastauksia saatiin 218 viranhaltijalta 104 kunnasta kaikista 18 maakunnasta.
Kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa 61 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä tekoälyä työssään. Hyvinvointipalveluissa vastaava osuus oli 43 prosenttia. Käytön esteitä arvioivat 321 vastaajaa (236 hyvinvointialueelta ja 85 kunnista), jotka eivät vielä käyttäneet tekoälysovelluksia työssään.
Tutkimuksessa sovellettiin työelämätutkimuksessa vakiintunutta AMO-viitekehystä, jonka mukaan työntekijän toimintaa selittävät yksilön kyvykkyydet, motivaatio ja organisaation tarjoamat toiminnan edellytykset.
Tutkimuksen toteuttivat Jarmo Pulkkinen (Lapin yliopisto), Aino Rantamäki (Pirkanmaan hyvinvointialue) ja Elina Laukka (Jyväskylän ammattikorkeakoulu). Tulokset julkaistiin kansainvälisessä vertaisarvioidussa Transforming Government: People, Process and Policy -tiedelehdessä 10.9.2026. Teknisen toimialan tutkimusosuutta rahoitti Työsuojelurahasto.
Hyvinvointipalveluissa suurin este on tuen ja ohjeiden puute
Suurin ero toimialojen välillä koski AMO-mallin mahdollisuuksien ulottuvuutta eli kirjallisia ohjeita, koulutusta, vertaistukea ja esihenkilöiden kannustusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastaajat arvioivat organisaatioon liittyvät esteet keskimäärin tasolle 1,9 asteikolla 0–3. Teknisen toimialan vastaajilla vastaava keskiarvo oli 1,5.
Hyvinvointipalvelujen vastaajista 84 prosenttia piti vähintään kohtalaisena esteenä sitä, että omiin tehtäviin sopivista sovelluksista ei ole tarpeeksi tietoa. Vastaajista 83 prosenttia piti riittämätöntä koulutusta ja 81 prosenttia hyötyjen epäselvyyttä vähintään kohtalaisena esteenä. Suurimmat erot toimialojen välillä yksittäisissä asioissa olivat vastaajien mukaan kirjallisten ohjeiden puute, vähäinen vertaistuki, koulutuksen puute ja esihenkilöiden kannustuksen vähäisyys.
”Moni hyvinvointialueen ammattilainen odottaa työnantajalta selkeää viestiä siitä, saako tekoälyä käyttää, millä välineillä ja missä työtehtävissä. Kun tarvittava ohjeistus puuttuu, varovaisin tulkinta voittaa. Näin tärkeät kokeilut voivat jäädä tekemättä”, Pulkkinen toteaa.
Teknisellä toimialalla punnitaan tuotosten tarkkuutta ja luotettavuutta
Kuntien kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa suurimmaksi esteeksi nousivat epäilyt tekoälyn tuotosten tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Vastaajista 76 prosenttia piti tätä vähintään kohtalaisena esteenä. Se oli koko vertailun ainoa este, jonka tekninen toimiala arvioi tilastollisesti merkitsevästi korkeammaksi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala.
Havainto olisi jäänyt piiloon kokonaisindeksien tasolla, sillä motivaatioon liittyvien esteiden keskiarvot olivat molemmilla toimialoilla lähes samat (tekninen toimi 1,57 ja hyvinvointipalvelut 1,51). Ero paljastui vasta, kun jokaista 19 estettä tarkasteltiin yksitellen.
Tutkijoiden mukaan varovaisuus kertoo pikemminkin ammatillisesta huolellisuudesta, ei niinkään muutosvastarinnasta. Kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa viranhaltijat valmistelevat oikeusvaikutteisia päätöksiä henkilökohtaisella virkavastuulla. Virheellinen tieto voi päätyä suoraan lupa- tai kaava-asiakirjoihin.
Neljä yhteistä estettä hidastaa käyttöönottoa
Osa esteistä oli yhteisiä molemmille toimialoille. Hyötyjen epäselvyys, ajan puute uuden opetteluun, omiin tehtäviin soveltuvien sovellusten vähäisyys ja epäselvyydet vastuukysymyksistä arvioitiin kummassakin ryhmässä korkeiksi.
Pelko oman asiantuntemuksen arvon heikkenemisestä tai aiemmat negatiiviset kokemukset eivät nousseet merkittäviksi esteiksi kummallakaan toimialalla.
Pulkkisen mukaan molemmille toimialoille yhteisten esteiden ratkaiseminen edellyttää myös kansallisia toimia. Valtionhallinnolta tarvitaan esimerkiksi selkeät linjanvedot vastuukysymyksiin. Ohjelmistoyrityksiltä puolestaan kaivataan luotettavia, hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä työkaluja, jotka soveltuvat julkisen sektorin erityistehtäviin.
”Organisaation kannattaa selvittää omien työntekijöidensä kokemat esteet ennen laajoja työkaluhankintoja ja koulutuksia. Koska esteet ja valmiudet vaihtelevat tehtävittäin, yksi ja sama toimintamalli omalla työpaikalla tuottaa harvoin toivottua tulosta”, Pulkkinen summaa.
Lue tutkimusartikkeli:
Pulkkinen, J., Rantamäki, A. & Laukka, E. (2026). Why generative AI adoption stalls across public service domains: An AMO comparison of Finnish wellbeing and municipal technical services. Transforming Government: People, Process and Policy
https://doi.org/10.1108/TG-05-2026-0261
Lataa tutkijoiden valokuvat:
Jarmo Pulkkinen, Aino Rantamäki, Elina Laukka
Lisätietoja:
Jarmo Pulkkinen
Tutkija, hallintotieteiden tohtori
Web Fellows Oy
jarmo.pulkkinen@webfellows.fi