Riikka Purovesi on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) tekoälyn kehittämispäällikkö. Hän kertoo Edelläkävijä-sarjassamme, miten tekoäly viedään käytännössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja asiakkaiden arkeen.

Kerro taustastasi ja työstäsi
Toimin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tekoälyn kehittämispäällikkönä. Vastaan tekoälystrategiasta, kehittämisestä ja toimintamalleista. Työssäni mietin konkreettisesti, missä tekoälyllä on suurin potentiaali hyvinvointialueella. Olen aiemmin työskennellyt data-, tekoäly- ja automaatioprojektien parissa konsulttina useilla toimialoilla sekä laajoissa digitalisaatiohankkeissa teknologiatoimittajan puolella.

Miten tekoäly näkyy LUVN:n strategiassa?
Olemme lähteneet tietoisesti ja rohkeasti edistämään tekoälyn hyödyntämistä. Uusi strategiamme linjaa selkeästi, että haluamme olla teknologian hyödyntämisen edelläkävijä.

Tekoäly tukee arjen sujuvoittamista, asiakaskokemuksen parantamista ja ammattilaisten työtä. Pyrimme tekoälynatiiviksi organisaatioksi, jossa tekoälytyökalut ovat koko henkilöstön käytössä yhtä luontevasti kuin sähköposti.

Mihin käyttökohteisiin olette keskittyneet?
Keskitymme erityisesti sote-ammattilaisten kirjallisen työn vähentämiseen ja kognitiivisen kuormituksen keventämiseen. Tekoälykirjaukset ovat olleet käytössä jo kesästä 2024, ja tiedonhaun sekä tiivistämisen apureita hyödynnetään laajasti.

Asiakasrajapintaan olemme tuoneet reaaliaikaisen tekoälytulkkauksen monikielisen väestön palvelemiseksi. Seuraavaksi pilotoimme asiakkaille suunnattua tekoälyapuria verkkosivuillamme.

Mitkä ovat olleet tärkeimpiä onnistumisia?
Ensinnäkin olemme saaneet tekoälyn konkreettisesti ammattilaisten käyttöön. Otimme tekoälykirjaukset käyttöön ensimmäisten joukossa ja vuoden 2025 AI-gaalassa saimme vuoden tekoälyteko -palkinnon reaaliaikaisen tekoälytulkkauksen projektistamme.

Strategian selkeys ja johdon tuki ovat toinen kantava voima, joka luo uskallusta kokeilla ja edetä määrätietoisesti. Kolmantena avaimena on ollut kokeilukulttuuri: kehitämme ratkaisuja yhdessä ammattilaisten kanssa ja hiomme niitä palautteen perusteella.

Mitä vaikutuksia olette havainneet?
Tekoälykirjausten myötä ammattilaiset keskittyvät enemmän asiakastyöhön ja vähemmän manuaaliseen kirjaamiseen. Asiakkaat ovat kertoneet, että ammattilainen on vastaanotolla aidommin läsnä.

Keskeinen oppi koskee muutosjohtamista. Osallistaminen, avoin viestintä ja koulutus ratkaisevat pitkälti sen, miten hyvin tekoäly juurtuu arkeen. Olemme myös huomanneet selkeän ilmiön. Mitä enemmän tekoälyä käyttää, sitä tyytyväisempi käyttäjä on.

Miten hyvinvointialueiden yhteistyötä voisi lisätä?
Yhteistyötä voisi vahvistaa konkreettisin keinoin. Yhteiset pilottihankkeet, hankinnat, jaetut toimintamallit ja avoin kokemusten vaihto kantavat pitkälle. Kansallisesti sovitut peruslinjaukset esimerkiksi riskiluokittelusta, sääntelystä ja tietosuojasta helpottaisivat kaikkien työtä ja nopeuttaisivat käyttöönottoja.

Jos olisit päivän diktaattori, mitä tekisit?
Varmistaisin, että hyvinvointialueilla on kaikki tarvittava data helposti käytettävissä. Tällä hetkellä data on siiloissa ja piilossa eri järjestelmissä eikä sitä voi laajasti hyödyntää käyttötapauksissa organisaatiorajojen yli.

Huolehtisin myös riittävistä resursseista tekoälykehittämiseen rahoituksen ja osaamisen osalta. Uskon vahvasti, että tekoälyllä on merkittävä rooli palvelujen tuottamisessa niukkenevien resurssien maailmassa.