Elina Honkaselkä Joensuun kaupungilta on neljän kunnan tekoälyhankkeen projektipäällikkö. Hän kommentoi uudessa Edelläkävijä-sarjassamme Web Fellowsin kansallisen tekoälykyselyn tuloksia ja kertoo, miltä digitaalinen muutos näyttää käytännössä.

Kerro omasta taustastasi ja mitä teet työksesi
Olen Elina Honkaselkä ja työskentelen Tekoälyosaaminen työn tukena -hankkeessa projektipäällikkönä. Olen aiemmin työskennellyt kuntatyöntekijöiden digiosaamista vahvistavassa hankkeessa, digituen parissa sekä järjestökentällä erilaisissa hankkeissa.

Kerro teidän kuntien välisestä hankkeestanne
Kyseessä on Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Outokummun kuntien ESR+ -rahoitteinen yhteishanke, jossa kehitetään kuntien asiantuntija-, hallinto- ja opetushenkilöstön tekoälyosaamista ja -ymmärrystä. Hankkeen puitteissa olemme kouluttaneet työntekijöitä tekoälyn perusteista, käytöstä sekä sen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.

Olemme myös käynnistämässä tekoälymentoritoimintaa, jossa tekoälyosaamista viedään omiin tiimeihin ja työyhteisöihin. Tämän lisäksi teemme myös pieniä kokeiluja eri toimialoille, jotta saamme kuvaa siitä, millaisissa tehtävissä tekoälyä voisi hyödyntää.

Miten hyödynnät tekoälyä työssäsi?
Käytän tekoälyä työssäni viikoittain. Hyödynnän sitä esimerkiksi sähköpostien muotoilussa, hankeraportoinnissa, uuden ideoinnissa ja oman osaamiseni kehittämisessä. Yleensä käännyn tekoälyn puoleen, kun käsissäni on jokin ratkaistava ongelma tai en osaa itse jäsentää ajatuksiani selkeään muotoon.

Miten Web Fellowsin tutkimustulokset vastasivat omia havaintojasi?
Hankkeen tilaisuuksissa on tullut ilmi, että erityisesti generatiivisten tekoälytyökalujen käytön suhteen ollaan vielä alkumatkalla. Kokeilut ja osaamisen kehittäminen etenevät enemmän yksilötasolla kuin tiimi- tai organisaatiotasolla.

Työntekijät kaipaavat selkeitä ohjeistuksia ja opastusta niin tekoälyn konkreettiseen käyttöön kuin siihen, mitä tekoälyllä voi työssä tehdä ja mitä ei. Tutulta kuulosti myös se, että oman toimialan ohjelmiin kaivataan tekoälyä. Tämä toisi turvaa asioiden käsittelyyn sekä helpottaisi työn tekemistä. 

Yllättikö tuloksissa jokin?
Varsinaisesti mikään ei yllättänyt, mutta jäin pohtimaan koetun tuen vähäisyyttä. Tekoälyn käyttöönotto on varmaankin tapahtunut enemmän yksilölähtöisesti kuin että ympärille olisi ensin pohdittu rakenteita. Tekoälyn tuoma muutos työelämälle on iso.

On tärkeää, että kunnissa on määritelty vastuut ja selkeät rakenteet osaamisen kehittämiselle ja jatkuvalle tuelle. Tekoäly ja muut digitaaliset työvälineet muuttuvat jatkuvasti. Emme voi olettaa, että kerran käyty koulutus riittää koko työuran ajaksi.

Miten saataisiin lisää kuntien välistä yhteistyötä tekoälyyn liittyen?
Täällä Joensuun seudulla olemme tehneet sekä digiosaamiseen että nyt tekoälyyn liittyvän yhteishankkeen. Tällaisia tapoja uskallan suositella muuallekin. Haasteet kuntien välillä ovat melko samankaltaisia. Yhteishankkeessa kuntiin saadaan resursseja, joilla haasteita voidaan taklata.

Koen, että avoimuus omista tekoälykokeiluista, niin epäonnistumisista kuin onnistumisistakin, on myös hyvä keino yhteistyön lisäämiseen. Myös yhteiset kokeilut ja hankinnat ovat hyvä tapa lähteä liikkeelle.

Jos olisit päivän diktaattorina kunnassa, mitä muuttaisit tekoälykehityksessä?
Vaikea kysymys! Varmaankin lähtisin vaatimaan kehittäjiltä vastuullisuutta, eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä tekoälyjärjestelmien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Näin loppukäyttäjät voisivat hyvillä mielin ottaa tekoälyn työkaverikseen. Tämän lisäksi varmistaisin, että kunnilla on riittävästi resursseja ja osaamista tekoälyn käyttöönottoon heti alkuvaiheessa. 

Mitä muuta haluaisit sanoa tekoälystä?
Tekoälyn käytössä ja muutoksessa tärkeimmässä roolissa on osaava työntekijä. Osaamisen vahvistaminen ja ylläpitäminen vaativat ympärilleen aikaa ja jatkuvuutta.