Tutkija Jarmo Pulkkinen (HtT) on tutkinut tekoälyn käyttöä hyvinvointialueilla ja kunnissa. Tulosten mukaan osaamisen puute ja resurssien niukkuus hidastavat käyttöönottoa enemmän kuin teknologian rajoitteet. Noin puolet hyvinvointialueiden ja kuntien teknisen toimialan työntekijöistä hyödyntää tekoälysovelluksia työssään.
Syksyllä 2025 tehdyt tutkimukset osoittavat, että tekoälyn hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) alle puolet työntekijöistä kertoi käyttäneensä tekoälysovelluksia. Kuntien teknisellä toimialalla kansallisesti vastaava osuus on noin 61 prosenttia. Valtaosa käytöstä on generatiivisen tekoälyn erillisohjelmia, kuten Copilotia ja ChatGPT:tä.
Vuoden 2024 lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan kansallisen SOTE-tekoälyn ekosysteemin hyvinvointialueiden asiantuntijoistakin vain puolet oli ollut mukana tekoälykokeiluissa.
”Tekoälyn käyttöönotto on vielä pistemäistä ja kokeilumaista hyvinvointialueilla ja kuntien teknisellä toimialalla. Suurin este ei ole teknologian puute vaan organisaatioiden valmius ottaa tekoäly osaksi arkipäiväistä työtä”, Jarmo Pulkkinen kertoo.
Samat haasteet toistuvat organisaatiosta toiseen
Suhtautuminen tekoälyyn on pääosin myönteistä sekä hyvinvointialueilla että kunnissa, mutta käytännön esteet hidastavat käyttöönottoa.
”Useimmat julkiset organisaatiot kärsivät samoista perusongelmista. Käytettävissä ei ole sopivia ohjelmia tai toiminnallisuuksia, ei aikaa opetella, ei osaamista eikä selkeää ohjeistusta”, Pulkkinen kertoo.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimus paljasti merkittäviä eroja tekoälyn käytössä eri palveluryhmien välillä. Strategia- ja kehittämispalveluissa 78 prosenttia työntekijöistä käytti tekoälyä, kun taas ikäihmisten ja vammaisten palveluissa vastaava osuus oli vain 28 prosenttia.
”Erot selittyvät esimerkiksi työn luonteella. Suorassa asiakas- ja potilastyössä puuttuvat ohjelmisto-ominaisuudet. Lailliset, eettiset ja tietosuojakysymykset hidastavat käyttöönottoa”, Pulkkinen selittää.
Kuntien teknisellä toimialalla taas kaavoituksen asiantuntijat käyttävät tekoälyä enemmän verrattuna rakennusluvituksen työntekijöihin.
Konkreettiset hyödyt motivoivat, ei johdon kannustus
Työsuojelurahaston tukema tutkimus kuntien teknisellä toimialalla syksyllä 2025 toi esiin yllättävän havainnon: perinteiset organisatoriset motivaatiotekijät, kuten johdon tuki ja strategiset tavoitteet, motivoivat henkilöstöä selvästi vähemmän kuin konkreettiset hyödyt omassa työssä.
Vahvimmat motivaattorit olivat mahdollisuus tehostaa työtehtäviä, parantaa työn laatua sekä kehittyä ammatillisesti. Sen sijaan kunnan strategiset tavoitteet ja toimintaympäristön muutokset motivoivat heikosti.
”Henkilöstö kaipaa selkeitä esimerkkejä siitä, miten tekoäly säästää aikaa, parantaa laatua tai helpottaa rutiinitehtäviä. Pelkkä yleinen kannustus ei riitä. Työntekijät haluavat nähdä todellisia tuloksia omassa työstään”, Pulkkinen sanoo.
Motivaatio näkyi suoraan käytössä sekä kunnissa että hyvinvointialueilla: korkeammin motivoituneet olivat useammin käyttäneet tekoälyä ja käyttivät sitä aktiivisemmin.
Kokemus edistää käyttöä
Kaikkien kolmen tutkimuksen keskeinen havainto on, että kokemus tekoälyn käytöstä vähentää merkittävästi koettuja haasteita. Esimerkiksi tekoälyprojekteihin osallistuneet asiantuntijat arvioivat haasteet tilastollisesti merkitsevästi pienemmiksi kuin kokemattomat kollegansa.
”Kun työntekijät pääsevät kokeilemaan tekoälyä turvallisessa ympäristössä, kynnys käyttöön laskee. Oleellista on saada hyödyllisyyden kokemus”, Pulkkinen arvioi.
Kaikissa tutkimuksissa tunnistettiin laaja koulutustarve. Esimerkiksi Keusotessa yli 80 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen.
Suositukset julkiselle sektorille
Tutkimusten perusteella tekoälyn vaikuttavaan ja vastuulliseen hyödyntämiseen tarvitaan toimia sekä kansallisesti että organisaatiotasolla.
Kansallisella tasolla:
* Selkeä kansallinen strategia ja koordinaatio
* Lainsäädännön soveltamisohjeet EU:n tekoälyasetuksen ja GDPR:n osalta
* Riittävä ja pysyvä rahoitus kehitystyöhön ja käyttämiseen
* Yrityksiltä hyötyjä tuottavia ratkaisuja
Organisaatiotasolla:
* Systemaattinen ja räätälöity osaamisen kehittäminen kaikilla tasoilla
* Riittävät resurssit, erityisesti työajan varaaminen opetteluun sekä hyödylliset ja helppokäyttöiset työkalut, joilla on pääsy dataan
* Selkeät tekoälylinjaukset ja käyttöohjeet
* Kokeilukulttuurin edistäminen ja onnistumisten jakaminen
”Tekoälyn onnistunut hyödyntäminen ei ole teknologiakysymys vaan johtamis- ja muutoksenhallintakysymys. Se vaatii rohkeutta ja toimenpiteitä kansallisella, organisatorisella ja yksilötasolla”, Pulkkinen tiivistää.
Lisätietoa
Jarmo Pulkkinen
Tutkija, hallintotieteiden tohtori
Web Fellows Oy
jarmo.pulkkinen@webfellows.fi
Web Fellows Oy tarjoaa digitalisaation ja tekoälyn tutkimustyötä julkiselle sektorille. Vuodesta 1998 mottomme on ollut: Ajattele se. Tehty.