
Väitöskirjatutkija Jarmo Pulkkinen Web Fellowsista toteutti marras-joulukuussa 2024 kansallisen kyselytutkimuksen, jonka mukaan tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) kehittämiseen. Tekoäly voi tehostaa rutiinitehtävien hoitamista, vapauttaa ammattilaisten aikaa tärkeään asiakastyöhön ja parantaa palvelujen saatavuutta. Hyvinvointialueilla tekoälyn hyödyntäminen on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja monet haasteet hidastavat käytännön ratkaisuja. Tuore selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla, HUS-yhtymässä ja Helsingin kaupungilla tekoälyn käyttöönoton haasteet muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden.
Tutkimuksessa kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä 46 eri haasteesta, jotka liittyivät teknologiaan, organisaatioiden toimintaan ja toimintaympäristöön. Valtaosa näistä haasteista arvioitiin joko merkittäviksi tai erittäin merkittäviksi.
”Organisatoriset haasteet, kuten osaamisen ja rahoituksen puute, tekniset haasteet, kuten tietoturva ja -suoja, ja toimintaympäristön haasteet, kuten lainsäädännön tulkinnat, kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Tämä tekee tekoälyn hyödyntämisen kehittämistyöstä erityisen vaativaa”, kertoo tutkimuksen toteuttanut Jarmo Pulkkinen.
Merkittävimmät ja pienimmät haasteet sotessa selvityksen mukaan:
1. Taloudelliset resurssit
2. Tekninen tekoälyosaaminen sote-organisaatiossa
3. Tekoälyosaajien saatavuus sote-organisaatiossa
4. Hankintaosaaminen tekoälyratkaisuissa
5. Henkilöstön ajankäytön mahdollisuudet tekoälyn käyttöönotossa ja kouluttautumisessa
6. Muutosjohtaminen prosesseissa ja hankkeissa
…
41. Luottamus pilvipohjaisiin tekoälyratkaisuihin
42. Kansalaisten valmiudet hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja
43. Tekoälyratkaisujen soveltuvuus julkiselle sote-alalle
44. Tietoisuus markkinoilla olevista tekoälyratkaisuista ja -sovelluksista
45. Tekoälyratkaisujen soveltuvuus erilaisiin asiakas- ja potilastilanteisiin
46. Digitaalisten aineistojen (esim. potilas- tai asiakastiedot) saatavuus tai riittävyys
Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseemme osallistui 82 asiantuntijaa 17 eri hyvinvointialueelta sekä HUSista ja Helsingin kaupungilta. Mukana oli myös järjestelmätoimittajien, palveluntarjoajien ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita.
Rohkaisevaa tuloksissa on, että tekoälyhankkeisiin jo osallistuneet asiantuntijat arvioivat haasteet pienemmiksi kuin muut vastaajat.

Työntekijöiden tärkeä osallistua pilottihankkeisiin
”Tutkimuksemme osoittaa, että haasteet ovat ratkaistavissa systemaattisella kehittämistyöllä, kokeiluilla ja yhteistyöllä”, Pulkkinen toteaa.
Valtakunnallisesti tarvitaan selkeämpiä tulkintoja sääntelystä, rahoitusta ja vahvempaa koordinaatiota hyvinvointialueiden välillä. Sote-organisaatioiden tulee panostaa osaamisen kehittämiseen, varmistaa riittävät taloudelliset resurssit kehittämistyöhön ja kehittää muutosjohtajuutta. Työntekijöille puolestaan on tärkeää osallistua pilottihankkeisiin ja vahvistaa digitaalisia perustaitoja.
Selvitykseen saatujen avovastausten perusteella tekoälyn avulla voidaan tehostaa merkittävästi sote-ammattilaisten työtä, lisätä työtyytyväisyyttä ja toteuttaa parempia palveluita kansalaisille. Tekoälyteknologiat voivat nopeuttaa potilasasiakirjojen käsittelyä, tukea hoitopäätöksiä ja auttaa ennustamaan palvelutarpeita. Tämä vapauttaa ammattilaisten aikaa tärkeimpään eli asiakastyöhön.
”Kansallisesti olemme vasta tekoälyn hyödyntämisen alkutaipaleella. Tutkimuksemme osoittaa, että kehitystyötä kannattaa tehdä systemaattisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Jos onnistumme ratkaisemaan näitä tunnistettuja haasteita, tekoäly voi merkittävästi parantaa julkisten sote-palvelujen laatua ja tehokkuutta”, Pulkkinen arvioi.
Aineistosta toteutetaan tieteellinen artikkeli vuoden 2025 aikana kolmen tutkijan kesken.

Lue lisää Hoiva & Terveys -artikkelista 17.1.2025
Lisätietoja:

Jarmo Pulkkinen
Väitöskirjatutkija (HTM)
Web Fellows Oy
jarmo.pulkkinen@webfellows.fi
Ladattavat tiedostot medialle:
Jarmo Pulkkinen (jpg), kuvalähde: Web Fellows Oy
Viitekuva (jpg), kuvalähde: Web Fellows Oy / Adobe Firefly